Molempien polvien leikkaus samalla kertaa

Hei! Minulle suunnitellaan molempien polvien tekonivelen laittoa samalla leikkauskerralla. Millaisia kokemuksia tästä on, voitteko suositella. Vai olisiko parempi leikata yksi polvi kerrallaan?

Kokemusta minulla ei ole molempien yhtäaikaisesta leikkaamisesta. Minulla on vain yksi tekonivel, vuonna 2006 laitettu. Kokemustoimijana kuitenkin tapaan paljon ihmisiä ja olen oppinut, että jokainen kokemus on yksilöllinen. Kun fyysinen kunto on hyvä, molempien polvien yhtäaikainen leikkaus ei ole ongelma. Toki alku on haastava, mutta sitkeällä työllä tilanne helpottuu nopeasti.

2 tykkäystä

Minulle tehtiin tekonivelet polviin samalla kertaa vuonna 2018 tammikuussa. Olihan se oma processinsa. Muutimme kerrostaloon jossa oli hissi omakotitalosta joka oli kolmessa eri tasossa ja suihku joka oli välttämätön oli alempana ja portaita piti kulkea mikä ei heti onnistunut. Onneksi minulla oli ihana omaishoitaja, "(aviopuoliso) joka passasi minua. Asuimme 3 vuotta hissitalossa ja muutimme sitten takaisin taloon joka oli vuokralla. Nyt on sitten lisää ongelmia, lonkat ja selkä. Kortisoonia on pistetty lonkkaan ja selkä kuvattiin, (spinaali stenoosi) joka oirilee sillä tavalla että jalat välillä pettää alta. Joku päivä joutuu leikkaukseen…

1 tykkäys

Omalla kohdalla ei molempien polvien leikkaus samalla kerralla olisi mitenkään tullut kysymykseen, enkä sitä kenellekään suosittelisi. Toipuminen on sen verran rankkaa jo yhdenkin polven leikkauksesta. Kyllähän polvia yhtä aikaa leikataan ja ihmiset kestää eri lailla asioita, mutta oma kokemus on se, että yksi polvi kerrallaan.

2 tykkäystä

Kiitos vastauksesta. Olen itse pohtinut myös että liikkeelle pääseminen on varmaan paljon hitaampaa, jos molemmat polvet kivuliaat leikkauksen jälkeen. Ehkä kuntoutuminen on nopeampaa, kun leikkaamaton jalka kuitenkin nopeuttaa ja tukee liikkeelle lähtöä.

Olen 69-vuotias nainen ja minulla on nyt 4 tekoniveltä. Lonkat operoitu 2004 ja edelleen toimivat. Toinen polvi 2021 helmikuussa ja toinen nyt 13.6.22. Coxassa kaikki. Olen siis jo vanhempaa ikäluokkaa enkä kovin vahva kestämään operaatioita vaikka sisäelinsairauksia en podekaan. Hemoglobiini jaski 90:een nyt ja helteillä olin aivan naatti. Kaikki lihakset kipeytyivät kovin ja särkivät vaikka itse polven seutu ei niin kipeä ollutkaan. Nyt kun 5 viikkoa on takana olen jo alkanut tehdä puutarhahommia olan takaa. Ongelmana vielä olisi toinen nilkka joka on aivan loppuun kulunut sekin. Havittelen tekoniveltä siihenkin. - vinkkinä leikkaukseen menevälle sanoisin, että kannattaa hankkia wc-istuimen korotus. Arkkupakastin olisi hyvä, sillä sinne mahtuu kylmäpakkaukset hyvin. Vaikka kaiketi pakastelokeroonkin mahtuu. Märkä pyyhe muovipussissa käy mainiosti kylmäpakkauksesta. Itse kuvittelin saavani apua Sirdaludista kun lihakset oikein olivat kireät ja kipeät. Opiaatteihin tuli mulla tottumus kahdessa viikossa, jonka jälkeen ne eivät auttaneet enää. Nyt siis kun on viitisen viikkoa takana en enää oikeastaan särkylääkettä tarvitse. Eli haluan tsempata. Olen konkari enkä enää pelkäisi leikkaukseen menoa tällä kokemuksella.

1 tykkäys

Kiitos rohkaisusta ja käytännöllisistä vinkeistä. Mukava kuulla, että olet noin hyvin toipunut jo viidessä viikossa.

Samaa mietin olkapäiden kanssa, mutta päätin, että yksi kerrallaan. Kädettömyys ei kuulosta hyvältä.

1 tykkäys

Hei.
Valitsin molempien polvien samanaikaisen leikkauksen koska olin hyvässä fyysisessä kunnossa ja vasta 44-vuotias. Olen nivelrikkokivuista huolimatta pystynyt käymään kuntosalilla, ulkoillut koirani kanssa ja uinut.

Polveni leikattiin lokakuussa 2022. Leikkauksen jälkeen oli kovat kivut ja ylitsevyöryvä tuskaisuus noin 3 viikon ajan, sitten alkoi pikkuhiljaa helpottamaan. Vietin sairaalassa vain 3 yötä ja pääsin kotiin koska minua odotti ympärivuorokautinen apu.
Tätä apua tarvitsin melkein 5 viikkoa jo pelkän lääkityksenkin vuoksi, läheiseni pelkäsivät että kaadun yöllä verrytellessäni jalkoja enkä pääsisi ylös.
Valehtelisin jos sanoisin että tämä on ollut helppoa, ei missään nimessä ole.
Mutta ne kivut joiden kanssa elin, ovat jääneet ja kaikki tämä on parantuvaa, se kannustaa koko ajan eteenpäin.

On ollut myös päiviä jolloin kävelylenkit eivät voisi vähempää kiinnostaa, mutta menen silti, joka päivä, kuntoutuminen on täysin minusta itsestäni kiinni.
Ulkoilun jälkeen on myös aina parempi olla, henkisesti ja fyysisesti.

Olen erittäin tyytyväinen valintaani vaikka matkani terveeksi on edelleenkin kesken.
Elän toivossa että keväällä kirmaan kuten lehmät laitumelle😊

1 tykkäys

Kiitos, kun jaoit kokemuksesi. Aika hurja taival on sinulla ollut! On hyvä kuulla näitä realistisia toipumistarinoita. Lääkärit yrittävät olla aina kannustavia, ja se on tietysti hyväkin, mutta minusta tuntuu että he ehkä hieman kaunistelevat sitä millaista toipuminen oikeasti on. Hyvää toipumista sinulle edelleen! Keväinen kirmailu kuulostaa ihanalta päämäärältä. Toivon että itsekin vuoden päästä keväällä kirmailen jo.

Hei! Olin samassa tilanteessa yli 11 vuotta sitten polvet kuluneet aivan loppuun 200 m kävely
jo toi suuria kipuja molemmissa polvissa. Olin silloin 67 vuotias eläkkeellä jo vuosia sähköalan
toimihenkilönä mutta harrastin urakointia eläkkeellä ollessani.
Lääkäri suosituksesta valitsin molempien polvien saman aikaisen nivelten yhtä aikaisen
vaihdon. Mielestäni operointi onnistui hyvin, polvet taipuivat jo sairaalassa 120 asteen verran. Kipu oli aluksi aika kovaa molemmissa povissa ehkä otin liian pienenmäärän kipulääkitystä ja liikuin aivan liikaa näin jälkikäteen ajatellen lihakset rasittuivat liikaa . Pyöräily oli harrastuksena ja pääsin ajelemaan jo alle viikon leikkauksesta, kuntopyörällä vähän myöhemmin kun siinä taipuivat povet enemmän. Kyynärsauvoja en juuri
tarvinnut olenkaan. Kipu alkoi hellittää noin kuukauden kuluttua, pientä särkyä 3 kuukauteen saakka. “Työ elämään” pääsin takaisin reilun kuukauden jälkeen. Ensimmäisenä vuotena pyöräilin lähes 5000 km suuri nautinto oli ajaa ylämäki ja vastatuuleen, koska se oli ollut aiemmin hyvin kivuliasta. Vuosia on kulunut positiivisiti sauvakävelylenkit talvella (6 km ) ja kesällä 20 km pyöräilyt useamman kerran viikossa. Työ päivät lyhentyneet olen siirtynyt
60% työaikaan. Yhteiskuntakin on saanut leikkauskulut kymmenkertaisesti lisääntyneinä veroina. Ei enää muista kunnolla aikaa jolloin polvet oli aivan lopussa, mitään rajoituksia ei ole tullut eteen vesijumppa ja kuntojumppa on ollut viikko ohjelmassa. Povillaan olo ja kyykyssä sujuu ongelmitta.
Mielestäni saan olla tosi onnellinen, leikkaus on onnistunut enemmän kuin hyvin.
Toivon myös muillekin onnistuisi leikkaukset hyvin.
Juhana ukki

2 tykkäystä

Hei,
Onpa mukava kuulla, millainen toipuminen sinulla on ollut ja että liikkeelle pääsy voi parhaimmillaan olla noinkin nopeaa. Se tuntuu rohkaisevalta. Kiitos kun jaoit kokemuksesi. Oikein hyviä kilometrejä edelleen, sekä pyörällä että jalkojen päällä!