Oletteko olleet työkykyarviossa?
Miten teitä tutkittiin? Saitteko lausunnon työkyvystänne ja oliko arviosta hyötyä?
Oletteko olleet työkykyarviossa?
Miten teitä tutkittiin? Saitteko lausunnon työkyvystänne ja oliko arviosta hyötyä?
Olen nyt parhaillaan. Kovasti arvioidaan vielä eli homma ihan kesken. Ei vielä oikein mielipidettä asiasta.
Tsemppiä sinne! Kerrothan kokemuksista sitten myöhemmin?
Tutkittu on jo ihan hirveästi. Ikinä ol tämmöses rallis ollu. On kyllä kohdeltu hyvin ja on autettu.
Onko työkykyäsi saatu jo arvioitua?
Miten ja missä tapahtuu työkyvyn arviointi ?
Sitä työterveydessä heitetty ilmaan, mutta kun yritän kysyä mitä se on en saa vastausta! Sanotaan vaan, että katotaan myöhemmin…
Onko Tuulentuvalle selvinnyt mitään työkyvyn arvioinnista?
Olisi mukava, jos voisi kertoa asiasta täällä. Asia liippaa läheltä varmaan monia nivelklubilaisia.
Työkyvyn arviointi jäi mun kohdalla kauniiksi puheeksi…
Tai onhan sitä työkuvaa helpotettu mahdollisuuksien mukaan, mutta työnantajan apu loppui lyhyeen.
Itse aloin kokeilemaan eri työpaikkoja, sillä tiellä ollaan vieläkin!
Tuntuu olevan yleistä, että työnantajan kauniit puheet ja tuki lopahtavat, kun osoittautuu, että työkyky on pysyvästi alentunut. Sairastunut työntekijä saa usein huomata olevansa omillaan.
Näin kävi minullekin. On sairaus, mutta ei vakituista tulolähdettä.
Itsellä lääkäriaika maanantaina. Kerroin jo alustavasti, että molemmat ranteet alkavat vinoillla ja ehdotin, että niihin kannattaa kiinnittää huomiota.
Näet työni on näppiksen hakkausta (70 %) ja laatikoiden kantamista (30 %). Näpyteltyäin noin tunnin alkavat kädet olla kuin huonosti voidellut (sormet jäykistyvät ja ranteita pakottaa).
Oletan siis olevani työkykyarvion kohteena kohtapuoleen.
Varmaankin ensiksi kätesi kuvataan ja jos nivelrikkoa todetaan, tarjotaan käsitukia kokeiluun ja kortisonipiikkejä.
Toivottavasti työnantajasi suhtautuu asiallisesti ja pystyy jätjestämään kevyempää työtä.
Kiitos kommentista!
Todellakin työkykyarvio toteutuu ensi kuun lopussa. Työryhmääni on tullut kolme ihmistä lisää tammikuun 2022 jälkeen. Oletan saavani kenkää, sentään yli kolme vuotta lojunut työkyvyttömänä.
Ranteiden nivelrikothan todettiin tammikuussa 2023 ja tämän vuoden helmikuussa., niin että fysiatrian erikoislääkäri on seuraavaksi tavattava.
Eilen oli fysiatrimiitti. Väänneltyään ja käänneltyään noin tunnin verran tuli kommentti, että “ehkä kannattaa hakea osatyökyvyttömyyseläkettä ensi vuoden alusta”. Molemmat ranteet hajoamassa, samoin nilkat ja vasemman ukkovarpaan nivelet lähes kaputt.
Varsinainen työkykyasia odottaa vielä vuoroaan, mutta eihän tuo nyt mieltä kohottanut. Kaiken lisäksi joka paikkaa kolottanut enkä oikein saanut nukuttua.
Myönteistä tilanteessani on, että Elo jatkoi kuntoutustukeani 31.7. saakka ilman ylimääräisiä taisteluita. Kunhan työnantajani saa kokouspäivän aikaiseksi, palannen työkykyilyasiaan.
Tsemppiä työkykyilyneuvotteluun sekä tietysti myös kivun sietoon! Toivotaan, että kuvio järjestyy jaksamisesi kannalta parhaalla tavalla.
Miksiköhän fysiatri suositti osatyökyvyttömyyseläkkeen hakemista vasta vuoden alusta?
Kiitos kysymästä
Ilmeisesti siksi, että alle kuuskymppisten hakemuksia hylätään melko paljon ja ikä tulee täyteen vasta helmikuussa.
Kivusta laitoinkin jotain vitjaan Polvikipu lonkasta tjs.
Työkykyarviota touhuilemassa on kaksi HR:n edustajaa, asiakaspalvelun suurin pomo, lähiesimies, työterveyslääkäri ja Elon edustaja. Ai niin, ja minä. Tuntuu ihan yyteeneukuilta kyllä…vaikka kollegat koettivat selittää, ettei kyseessä ole minä vastaan yritys.
Jos työnantaja on rehellinen ja asiallinen, tuskin tulee neuvottelussa mitään ongelmaa.
Sen sijaan työnantajat, joilla on taipumusta ketkuiluun, saattavat keksiä työkykyneuvotteluun ikäviä yllätyksiä.
Kannattaa muistaa, ettei neuvottelussa suostu tai laita nimeään mihinkään, jos on jotain epäselvää. Yksityiskohdat kannattaa selvitellä asiantuntijan kanssa. Voit ottaa mukaasi neuvotteluun vaikka asianajajan tai kenet tahansa johon luotat.
No niin, ropinat on pidetty.
Lääkäri tarkasteli vointiani tunnin verran ja totesi sen, minkä jo tiesin:
-unen vähäisyys ja katkonaisuus haittaavat älyllisiä toimintoja
-ranteiden polte haittaa käsien käyttöä
-pitkäaikainen istuminen ja kävely ovat siksi huonoa eikä täysi työaika ole mahdollinen
-vanhaan työhöni palaaminen ei tule kyseeseen
Tuosta seurasi
-vanhassa tiimissäni on jo kaksi uutta tekijää
-kuukauden jatko kuntoutustukeeni (31.8. saakka)
-kolmen kuukauden työkokeilu toisella osastolla (4 h/pvä, 1.9. alkaen)
Palaveri oli hyvin myönteinen ja kaikki vaikuttivat uskovan pärjäämiseeni. Lääkäri epäili myös, että kun syksy saapuu, olen paremmassa kunnossa.
Mutta:
Kokeilupaikassa ei ole avoimia vakansseja ja kaikki rekryt ovat jäissä. Pessimismiin taipuvainen minäni ei usko, että minulla on työtä enää 1.12. jälkeen.
Vähän päivitystä tähän.
Kokeilupaikka on pelkkää päätetyötä. Ranteita vihloo tasolla 1-2, kun en tee mitään. Tänään työterveyslääkäri innostui “sittenhän voit hyvin mennä sinne”. Minä siihen jotta “niin, niitä vihloo, vaikka en tee mitään”…outo logiikka tohtorilla. Ilmeisesti aikoo kirjoittaa jonkin lääkereseptin, kunhan tilanne alkaa selvitä.
Fysiatri taas epäili minun olevan työkyvytön ehkä ensi helmikuussa. Ota näistä nyt selvä.
Mukavaa kesää kaikille!
Kiitos päivityksestä. Seuraan tilannettasi mielenkiinnolla, koska se tuntuu liippaavan läheltä omaani.
No niin, terve taas ja alkavaa syksyä!
Tosiaan jooo kykyä arvioitiin urakalla ja päädyttiin kokeilemaan päätetyötä aiemman laiterumban asemesta.
Nelisen viikkoa meni kokeillessa ja kohta arvotaan taas eli työkykyarviointi ensi viikolla. Näet molemmat alaraajani ovat kuin kaksi vasenta jalkaa ja puiset. Vastoin odotuksiani ranteet ovat kestäneet yllättävän hyvin.
Toivottavasti muilla menee paremmin