Itken - en halua itkeä.
Kyyneleet valuu poskia pitkin - harmittaa.
Vuosien saatossa olen kovettanut itseäni
-syyt on moninaiset.
Paatunut sydämeni rakoilee,
vielä se ei ole täysin tunteeton.
Tänään kamelin selkä taittui,
elämän paska päälleni kaatui.
Viimeinen pisara oli kipu, raastava kipu.
Saatana tätä mun elämää!
Aina en jaksaisi tätä kivun taakkaa kantaa.
Minkäs teet - vaikka vastaan taistelen,
pitkälleen se mut kaataa.
Mieli on maassa,
kipu kroppaa raastaa - suututtaa.
Vieläkö tästä jaksan ylös nousta,
harmit olkapäiltä pois karistaa?
Ehkä vielä jostain löydän sen ilonpisaran,
joka elämääni ilon aihetta antaa,
jalkojani taas kantaa.
Kuivaan kyyneleet, nousen ylös,
mietin mitä nyt teen
-alan virkata,
ehkä kohta kipu helpottaa.
Mielialan nousu ei hetkessä tapahdu,
kai se ajan kanssa iloksi muuttuu
-näin toivon, sitä haluan.
SiMä 5.2.2022
Kirjoittaminen, etenkin runot, käsityöt/askartelu auttaa minua unohtamaan kivut - edes hetkeksi ja samalla saan ”nollattua pääni”.
Käsityöt esim. virkkausta halusin tehdä, mutta miten onnistun näillä koppurasormillani… Kunnes keksin, tarpeeksi paksu lanka & virkkuukoukku ja helppo ohje - siispä tekemään kämmekät ja ranteenlämmittäjät. Ai että, kun mieli virkistyi, hymyyn nousi suu ja sain kokea onnistumisen iloa.
Kylmägeeliä ilman en lähde mihinkään reissuun, kulkee aina mukanani käsilaukussa.
Vertais’tukijana oleminen auttaa myös itseäni, jos ja kun saan olla kuulevana korvana, tukena toiselle.
Mitä keinoja te käytätte kivun lievittäjänä, myös mahdollisen lääkityksen lisänä?
Nykyään en tarvitse kipulääkkeitä lainkaan (koputan puuta kops kops), mutta ennen leikkausta mua auttoi eniten lämpö kuten oikein pehmeät ja lämpöiset vaatteet ja viltti päälle. Kylmä ja kostea ilma tuntui suoraan kipuna ja oli hirvittävän tuntuista ja silloin auttoi lämpö. Pari vuotta ennen kipujen pahentumista lämmön sijaan auttoi kylmägeeli, mutta nivelrikon edetessä kylmä vaihtui siis lämpöön.
Luonnossa liikkuminen omaan tahtiin pehmeällä alustalla. Kovalla asfaltilla kävely kipeytti, kun taas pehmeällä luontopolulla tai suolla pystyin tarpomaan ja jopa marjastamaan. Vesiliikunta kipujen salliessa toimi hyvin. Jos joskus sai kivulta nukuttua kunnon unet se teki terää koko naiselle, niin fyysisesti kuin henkisesti. Kipu väsyttää ihmistä ja kaikki lepo on tarpeen. Raivasin kalenteria tyhjemmäksi kaikesta turhasta ja annoin itselle aikaa lepoon hyvällä omallatunnolla, turha suorittaminen pois.
Myös mieluinen musiikki ja sen mukaan liikkuminen kivun rajoissa ja kaikenlaiset hemmottelut piristivät mieltä ja veivät ajatukset hetkeksi pois kivusta. Hemmottelua mulle ovat pienetkin jutut, hyvä kahvi ja kahvileipä silloin tällöin, lempiruoka, mukavia tekemisiä mitä kroppa kivuissa kesti tms.
Hei.Mulla on nivelrikkoa polvissa,käsissä,selässä ja jaloissa.Kipu on jokapäiväistä mulla.Selkä on pahin.En mä pääse liikkeelle kuin rollan avulla.Polvet ovat kipeät joka aamu.Olen kamalan jäykkä aamuisin.Ja jos nukun selälläni.Niin tunnen sen aamulla selässäni.Jäykkyys voi kestää puoleen päivään saakka.Kipuja jatkuvasti.Särkylääkkeitä menee.Kirjoittaminen on mun yksi harrastus.Kirjoitan päiväkirjaa.
